Kristallilinna

Miksi linnasta on tullut veistosteni keskeisin muoto&teema?

Linnat ovat inspiroineet mielikuvitustani lapsesta saakka. Vieläkin ne vetävät minua puoleensa arkkitehtuurin ja historiansa vuoksi, kuiskivat sydämelleni tarinoita ajasta, jota kaipaan jostakin oudosta syystä. Nämä asiat ovat ehkä olleet rakentamassa veistosteni muureja ja portteja, torneja ja ikkuna-aukkoja, mutta niiden sisäpuolella, jossakin näkymättömissä tapahtuva on ollut kuitenkin se jokin, joka on ylläpitänyt kiinnostustani tutkia yhä uudelleen sitä mitä holvien alla, saleissa ja sisäpihoilla tapahtuu. Niillä ihmismielen kauniin kipeillä näyttämöillä, joita ihmisyytemme kantaa sisällään aina kellareista korkeimpiin torneihin saakka.

Tänään tunnen, että jokin tärkeä tahtoisi yhä tulla linnana esiin. Ihmisenkokoisena turvapaikkana, jonne jokainen on sukupuolesta, ihonväristä, seksuaali-identiteetistä, uskonnosta, poliittisesta kannasta, sosiaalisesta, taloudellisesta tai sivistyksellisestä asemasta (ect.) riippumatta aina tervetullut.

Tämä teema ja tuleva teos ovat itseäni paljon suurempia. Tiedän sen jo nyt ennen kuin mikään konkreettinen on edes alkanut.