Tekijä: linnaWP

Kristallilinna

Kristallilinna

Miksi linnasta on tullut veistosteni keskeisin muoto&teema?

Linnat ovat inspiroineet mielikuvitustani lapsesta saakka. Vieläkin ne vetävät minua puoleensa arkkitehtuurin ja historiansa vuoksi, kuiskivat sydämelleni tarinoita ajasta, jota kaipaan jostakin oudosta syystä. Nämä asiat ovat ehkä olleet rakentamassa veistosteni muureja ja portteja, torneja ja ikkuna-aukkoja, mutta niiden sisäpuolella, jossakin näkymättömissä tapahtuva on ollut kuitenkin se jokin, joka on ylläpitänyt kiinnostustani tutkia yhä uudelleen sitä mitä holvien alla, saleissa ja sisäpihoilla tapahtuu. Niillä ihmismielen kauniin kipeillä näyttämöillä, joita ihmisyytemme kantaa sisällään aina kellareista korkeimpiin torneihin saakka.

Tänään tunnen, että jokin tärkeä tahtoisi yhä tulla linnana esiin. Ihmisenkokoisena turvapaikkana, jonne jokainen on sukupuolesta, ihonväristä, seksuaali-identiteetistä, uskonnosta, poliittisesta kannasta, sosiaalisesta, taloudellisesta tai sivistyksellisestä asemasta (ect.) riippumatta aina tervetullut.

Tämä teema ja tuleva teos ovat itseäni paljon suurempia. Tiedän sen jo nyt ennen kuin mikään konkreettinen on edes alkanut.

Taiteidenvälisyyttä

Taiteidenvälisyyttä

Musiikki ja luova liike, tanssi ovat erottamaton osa työskentelyprosessia, vaikka varsinaisesti olenkin saanut taiteellista ohjausta vain kuvataiteessa ja luovassa kirjoittamisessa. Löysin taiteidenvälisen työskentelytavan opiskellessani Ekspressiivistä taideterapiaa Inartes Instituutissa v. 2001-03 ja yhä edelleen iloitsen siitä, miten tuo koulutus muutti käsitystäni luovuudesta ja ilmaisumuotojen ykseydestä.


Olinpa kirjoittamisen tai kuvan tekemisen parissa, luova liike ennen työskentelyä avaa niitä kehon ja mielen natisevia ruostuneita portteja, joiden lävitse kulkemalla jokin tiedostamaton voi yhtyä sormien liikkeeseen näppäimistöllä tai muotoa etsiviin sirpaleisiin, saveen. Kaipaan ja etsin jatkuvasti uutta ja erilaista musiikkia, jonka rohkaisemana voisin kuvata juuri sitä, mistä minun tulee puhua.

kuva: Pirita Torvi